Näin heti alkuun jälleen heti kiitos kaikille teille jotka olette täällä uskollisesti käyneet ja saman tien anteeksi etten taas ole saanut itsestäni niin paljon irti, että olisin ehtinyt tänne mitään päivitellä!
Tuossa aiemmin kerroinkin ihanasta lomasta ja täytyy sanoa että näin loman jälkimainigeissa meistä sitten tuli mökinomistajia. Joten nyt sitten paikka paikoin voin todella sanoa olevani mökin akka 
Laitettiin sitten yksi asunto myyntiin ja irtisanottiin toisesta vuokralaiset… nyt sitten odotellaan koska alkaa muuttohässäkät ja mihin suuntaan – myytävä asunto kun jos menee alta ennen kuin vuokralaiset häviävät toisesta, tulemme todennäköisesti asustelemaan sitten mökillä väliajan… eihän siinä muuten mitään, mutta mihnäs jehnaan laitetaan sitten meidän huonekalut siksi aikaa?? Huuuoh… no mutta jos alkais sen stressaamisen vasta siinä vaiheessa, kun on vähän tiedossa kuinka tässä käy 
Nooh, ei se mitään – tuota kotimuuttoa odotellessa voikin harjoitella asiaa jo muuttamalla töissä! Ei meille mitään muuttoa pitänyt tulla, mutta kun ei johtoporras voi istua alempana kuin resupöksy rahvas, päästään sitten a) muuttamaan kerrosta alemmaksi ja b) tiivistämään TOOOOSI reilusti. No mutta on siitä omat etunsakin… kunhan joku vaan ensin keksii mitkä! Ei vaineskaan, kyllä se tulee jonkin verran helpottamaan kun saadaan muutama muukin osasto siihen ihan lähelle. Tosin päivittäinen kuntoiluannos menee, kun ei tarvitse käytäviä tarpoa eestaas. Damn. Pitänee sitten kehitellä jotain tilalle.
Muuten ollut taas vain sitä samaa tavallista puurtamista… töihin, kotiin, junailua mennen tullen, jatkuvaa siivoamista (kun lähes joka viikonloppu on ollut näyttö)… niin kai kuten ihan kaikilla. Paitsi että ihuna ihuna kaveri meni naimisiin elokuussa ja saatiin olla juhlissa mukana! Kylläpäs olikin aivan mahtavan ihanan mukavat häät! <3
Niin ja on mulla uus harrastuskin: ristisanat ja sudokut. Niitä nyt väännetään aamuin illoin kaikki junamatkat kilpaa toveri vr-elinkausilaisten kanssa. Ostin jopa (kyllä, minä itse ihan vapaaehtoisesti) eilen varmaan ensimmäistä kertaa leläissäni ristikkolehden! Voi hyvänen aika… mutta toisaalta siinä menee monta junamatkaa jälleen rattoisasti
